Miltä näyttää laillinen ryöstö?

Kerron teille erään asiakkaani tarinan, koska tämä on hyvä esimerkki laillisesta ryöstöstä.

”Vuokralla asumisessa ei ole mitään järkeä. Tottakai kantsii ostaa oma nii sitä sit maksaa itelleen.” Näin moni ajattelee ja se on osittain myös totta. Tämä niin sanottu itselleen maksaminen kumminkin edellyttää, että asunnon arvo kasvaa myös maltillisesti oston jälkeen tai pysyisi edes vähintään samana. Muuten tilanne on toisin päin.

Asiakas osti asunnon tunnepohjalta kumppaninsa kanssa noin vuosi sitten. Asunto oli juuri sellainen, josta he olivat haaveilleet, se täydellinen koti. Rivitalohuoneisto, jossa oli viihtyisä oma takapiha etelään sekä punainen keittiö. Lähellä oli kouluja ja luonto kivasti ympärillä. He tarjosivat asunnosta 190 000 € velattoman hinnan. He saivat vastatarjouksen, joka oli 200 000 €. He hyväksyivät vastatarjouksen ja olivat onnesta soikeana, koska pääsisivät muuttamaan unelmakotiinsa.

Noin vuoden asumisen jälkeen heidän elämäntilanteensa muuttui radikaalisti ja heillä syntyi tarve ostaa nykyistä asuntoa isompi asunto. He ottivat yhteyttä minuun ja kertoivat haluavansa nyt myydä asuntonsa.

Sovimme tapaamisen seuraavalle viikolle. Ennen tapaamista tarkistin asunto-osakeyhtiön toteutuneet myyntihinnat ja totesin, että yhtiöstä aiemmin myydyt asunnot on myyty keskiarvollisesti 185 000 € velattomaan hintaan.1

Taloyhtiössä näytti myös olevan useampi asunto myynnissä. Osa asunnoista oli odottanut ostajaansa jo pitkälle toista vuotta. Alkukartoituksen jälkeen kerroin heille, että tilanne on nyt se, että yritän saada heille lähes omansa pois eli sen mitä he olivat asunnosta maksaneet.

Kerroin rehellisesti, että myymällä voi tulla myös tappiota, koska alueen asuntojen arvo ei ollut noussut ja he olivat maksaneet asunnosta tilastollisesti jonkin verran ylihintaa. Päädyimme tästä huolimatta tekemään myyntitoimeksiantosopimuksen ja tilasin yhtiön dokumentit. Isännöitsijä laittoikin minulle dokumentit jo parissa päivässä ja tässä vaiheessa ymmärsin, että heidät on ryöstetty.

Asuntoon oli jyvittynyt kaksi viikkoa kauppojen jälkeen yhteensä 50 000 € yhtiölainaosuutta remonteista, jotka eivät ole nostaneet asunnon arvoa ollenkaan. Tilanne oli nyt siis se, että he ovat maksaneet asunnosta tilastollisesti 15 000 € liikaa ja tämän lisäksi, heti oston jälkeen, asuntoon on pamahtanut vielä 50 000 € velkaosuutta.

Pyysin heitä toimittamaan minulle kaikki heidän kauppansa hoitaneen välittäjän lähettämät dokumentit ja kauppakirjan. Kauppakirjassa oli maininta, että ostaja on tietoinen jyvittämättömästä yhtiölainaosuudesta ja sen arvioitu määrä, mutta siitä ei kauppapapereissa löytynyt mitään mainintaa, kuinka paljon jyvittämätön yhtiölainaosuus on. Tällä todennäköisesti on haluttu ”harhauttaa” pankkia, jotta he eivät selvennä asiaa ensiasuntoaan ostaville.

Koska ostotarjoukseen oli merkitty, että ostaja on tietoinen asunnon osalta jyvittämättömästä lainaosuudesta, oli ostosopimus sitova. Ensiasunnon ostajina asiakkaani eivät olleet ymmärtäneet mitä tämä tarkoittaa. Ostosopimus oli kumminkin sitova ja se täytti kaikki vaatimukset. Tästä kehkeytyikin yksi inhottavimmista tilanteista, joihin olen työssäni törmännyt. Näiltä ensimmäisen asunnon omistajilta oli viety ensiasunnon ostajan veroetu ja heiltä oli laillisesti ryöstetty 65 000 €, eivätkä he voineet tehdä asialle oikeastaan yhtään mitään. Suosittelin heitä kumminkin tekemään asiasta reklamaation, mutta en usko, että se tulee menestymään millään asteella.

Jälkikäteen voi toki sanoa, että olisi kannattanut käyttää ammattiapua asunnon ostotilanteessa. Tämän olisi kokeneempi ostajakin voinut nähdä asunnon papereista ennen ostotilannetta. Mutta tehty on tehty ja tilanne oli nyt harmillisesti tämä. Kerron tämän teille, koska ammattilaisen avun käyttäminen tulee joskus ihan hyvään tarkoitukseen ja sillä turvataan oma etu. Olkaa ihmiset varovaisia ja pyytäkää ammattiapua asuntonne hankinnassa!